Luonnos, vuosikertomusta päivitetään pitkin vuotta ja se julkaistaan syyskokouksessa 2026 Joulukuussa.

Värit

Musta - lisättyä tekstiä eri kirjoittajilta (läpikäytäväksi)
Vihreä - ehdotetaan pidettäväksi sellaisenaan
Sininen - tekstiä vanhasta versiosta

STRATEGIA 2027–2029

Missio, visio & arvot

Missio

Edistämme avointa tietoa Suomessa Wikimedian palveluiden avulla.
Poistamme osallistumisen esteitä tiedon tuottamisessa, käyttämisessä ja jakamisessa.
Tuemme Wikimedian yhteisöä avoimien aineistojen luomisessa ja hyödyntämisessä.
Tuemme vähemmistökieliä toiminnassamme.
Painotamme luotettavia lähteitä ja tietojen tarkistettavuutta.

Visio

Wikimedian projektien muokkaaminen on kansalaistaito.
Wikimedian palvelut ovat kaikkien ihmisten omaksuma ja aktiivisesti käyttämä tiedon tuottamis-, hankkimis- ja välittämisjärjestelmä.
Monilukutaito (esim. medialukutaito, informaatiolukutaito) on Suomessa koettu tärkeäksi ja sitä pyritään jatkuvasti kehittämään.

Arvot

Olemme:

Osallistavia
Avoimia ja läpinäkyviä
Saavutettavia
Moninaisia
Yhteisöllisiä
Luotettavia
Yhdenvertaisia

Toiminnan periaatteita

Tieto kuuluu kaikille. Jokaisella on oikeus tietoon ja päästä vaikuttamaan siihen itse.
Työskentelemme Wikimedian projektien sisällä niin, että se näkyy wikimedistien arjessa ja koko maailmalle esim. erikielisissä Wikipedioissa, Wikidatassa, Wikimedia Commonsissa, Wikikirjastoissa jne.
Toimimme vakiinnuttaaksemme avoimien aineistojen paikan yhteiskunnassa
Kunnioitamme wikimedistien halua säilyttää anonymiteettinsä
Toimimme avoimesti. Kaikki viralliset asiakirjamme ovat julkisia ja hallituksen kokoukset avoimia.
Kaikki tuottamamme sisältö julkaistaan avoimella lisenssillä, mikäli mahdollista.
Emme käytä käyttäjien tietoja kauppatavarana.
Toimintamme on taloudellisesti läpinäkyvää.
Toimintamme perustuu pääosin vapaaehtoisiin lahjoituksiin ja avustuksiin.
Pyrimme myös löytämään ulkopuolisia rahoittajia toiminnallemme.
Teemme asioita jotka säilyvät projektien loputtua.

Painopistealueet

Määrittelemme strategiakaudelle 2024–2026 neljä painopistealuetta, joilla on alatavoitteita. Tavoittelemme vakautta ja fokusta yhdistystoimintaan. Tahdomme olla haluttu ja luotettava yhteistyökumppani sekä vaikuttavan vapaaehtoistoiminnan mahdollistaja ja käynnistäjä. Edistämme avoimen tiedon tunnettuutta ja käyttöä Suomessa vapaan sivistystyön hengessä. Haluamme Wikimedian palvelut luontevaksi osaksi eri yhteiskunnan sektorien toimintaa.

Elinvoimainen yhdistys
Monipuolinen yhteistyö
Helppo osallistuminen
Monipuoliset sisällöt

1. Uusiutuva ja hyvinvoiva yhteisö

Wikimedia Suomi on pieni yhdistys, joka on saanut paljon aikaan vähillä resursseilla. Kunnianhimoisten hankkeiden onnistumiseksi yhdistys tarvitsee toimintaan selkeitä tavoitteita, vakaata ja monilähteistä rahoitusta, aktiivisia jäseniä ja omistautuneen hallituksen. Jotta välttäisimme töiden kasaantumista yksittäisille henkilöille, kehitämme toiminnan resursointia. Emme ryhdy hankkeisiin, joihin meillä ei ole voimavaroja ja jotka eivät edistä strategisia tavoitteitamme.

>

Aktiiviset jäsenet

Wikimedia Suomella on aktiivisia jäseniä, jotka vetävät omatoimisesti yhdistyksen tukemana vapaaehtoisprojekteja. Hankimme edustavuutta eri puolilta Suomea ja suunnittelemme toimintaa, joka motivoi hallituksen jäseniä. Järjestämme jäsenyhteisön tapahtumia ja laadimme jäsenstrategian.

Vuorovaikutteinen suhde Wikipedian yhteisöön

Toimimme osana Wikimedian yhteisöä. Tavoitteenamme on vastata paremmin Wikimedian yhteisön tarpeisiin ja tehdä enemmän asioita Wikimedian puolella.

Monilähteinen rahoitus

Yhdistyksellä on strategiakaudella koko ajan vähintään yksi muu merkittävä rahoituslähde Wikimedia Foundationin avustuksen lisäksi. Pyrimme siihen, että Wikimedia Foundation aloittaisi rahan keräyksen lahjoituksina myös Suomesta.

Vaikuttava viestintä

Kehitämme yhdistyksen identiteettiä ja profiilia vaikuttavalla viestinnällä. Laadimme viestintästrategian ja siihen pohjautuvan tarkemman viestintäsuunnitelman. Käytämme Wikimedia Foundationin graafista ohjeistusta. Tavoitteenamme on tehokkaan viestinnän avulla parantaa projektiemme vaikuttavuutta sekä pitää yllä Wikimedian palveluiden mainetta Suomessa.

Jatkuva seuranta

Seuraamme ja sovitamme strategiaa kolmivuotiskaudella 2024–2026. Kaikki projektit puretaan pienemmiksi tehtäviksi esim. SMART-periaatteiden mukaisesti. Kaikille tehtäville nimetään vastuuhenkilöt ja varavastuuhenkilöt. Hallitus ja työntekijät käyttävät parhaaksi näkemäänsä projektinhallintatyökalua apunaan.

ALLA ON ASIOITA JOITA ON EHDOTETTU HUOMIOITAVAKSI STRATEGIASSA

Yhteistyö laajemmin

Wikimedia Suomi tekee yhteistyötä myös laajemmin avoimen tiedon organisaatioiden ja verkostojen kanssa, ei vain Wikimedia-yhteisön sisällä. Wikimedia-hankkeet ovat osa laajempaa avoimen tiedon, avoimen kulttuuriperinnön ja avoimen lähdekoodin kenttää. Yhteistyö samoja arvoja jakavien toimijoiden kanssa vahvistaa sekä Wikimedia Suomen omaa toimintaa että koko kentän vaikuttavuutta.

Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat mm.

Open Knowledge Finland (OKFI), AvoinGLAM, Creative Commons Suomi, Hacklab-verkosto, Anarâškielâ servi, Projekt Fredrika, Faktantarkastajien Faktabaari, COSS, OpenStreetMap
kansainvälisesti Ajapaik sekä Open Platform Archive Network (OPAN). OPAN on kansainvälinen verkosto julkisille valokuvahistorian alustoille, jotka tallentavat ja jakavat paikallista ja arkista historiaa. Ajapaik on yksi verkoston jäsenistä.

Paikallistoiminta: itsenäiset wikimedistiryhmät

Paikallistoiminnan tavoitteena on, että eri puolille Suomea syntyy itsenäisesti toimivia wikimedistiryhmiä. Ryhmät ylläpitävät omia wikiprojektisivujaan, asettavat itse tavoitteensa, tekevät omat päätöksensä ja toteuttavat toimintansa. Näin wikipedistitapaamisia ja muuta toimintaa syntyy ympäri maata, eikä kaikki keskity pääkaupunkiseudulle. Wikimedia Suomi tukee ryhmiä resursseilla. Se voi esimerkiksi myöntää avustuksia matkakuluihin, tapahtumien järjestämiseen ja varusteisiin sekä tarjota tiloja Helsingissä järjestettäviin tapahtumiin. Itsenäisen toiminan tavoitteena on se, että yhdistyksen ei tarvitse käyttää kapasiteettiaan ryhmien toiminnan suunnitteluun tai toteuttamiseen, ellei ryhmä itse pyydä näihin apua.

Esimerkkejä tästä toimintamallista ovat inarinsaamenkielisten wikipedistien toiminta Pohjois-Suomessa ja julkisen taiteen dokumentointiprojekti. Jos/kun wikikuvaajien toiminta laajenee pääkaupunkiseudun ulkopuolelle, sekin on esimerkki samasta mallista.

Pohjois-Euroopan lähialueyhteistyö

Toisella tasolla tavoitteena on, että Wikimedia Suomella tulisi olla yhteyksiä ja viestintää jokaisen alueen Wikimedia Northern Europe maan toimijoiden kanssa. Yhteistyön ei tarvitse perustua raskaisiin sitoumuksiin, kuten yhteisiin avustushakemuksiin sidottuihin hankkeisiin. Riittää, että kokemuksia, tietoa ja taitoja jaetaan ja että voidaan tehdä kevyitä yhteisiä projekteja, esimerkiksi synkronoida Wiki Loves Monuments -kilpailujen teemoja. Tärkeää on myös, että ihmiset ja muokkaajat tuntevat toisensa ja pitävät yhteyttä yli maarajojen.

Keinoja tähän ovat

wikimedistien vierailut eri maiden wikimedia tapahtumissa
alueelliset tapaamiset kansainvälisten tapahtumien yhteydessä
vuosittainen tapaaminen
yhteiset etätapaamiset
yhteiset sähköiset viestintäkanavat, kuten Slack.

Suomen näkökulmasta luontevia lähialueita ovat esimerkiksi pääkaupunkiseutu–Viro(–Riika), Turku–Ahvenanmaa–Tukholma sekä Tornion jokilaakson alue ja Suomen, Ruotsin ja Norjan Lappi.

Lähialueyhteistyöstä on hyötyä myös siksi, että se luo kontakteja kansainvälisiin organisaatioihin, kuten alueiden GLAM-toimijoihin (gallerioihin, kirjastoihin, arkistoihin ja museoihin), oppilaitoksiin ja järjestöihin. Niiden kanssa voidaan hakea avustuksia silloinkin, kun wikimedia-organisaatiot eivät itse voi osallistua hakuihin.

Eurooppalainen taso

Eurooppalaisella tasolla Wikimedia Suomi osallistuu aktiivisesti Wikimedia Europen toimintaan. Tärkeimpiä tavoitteita ovat EU-tason sääntelyn ja direktiivimuutosten seuraaminen sekä niiden kansallisen toimeenpanon seuraaminen. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa valmiuksia osallistua pohjoismaisin ja EU:n avustushakuihin.

Wikimedia Suomi osana maailmanlaajuista Wikimedia-liikettä

Osana globaalia Wikimedia-liikettä Wikimedia Suomi osallistuu vuosittain liikkeen yhteisiin tapahtumiin eri puolilla maailmaa, sekä paikan päällä että etänä. Se jakaa hyviksi havaitsemiaan käytäntöjä ja toimintatapoja ja tekee työtä, jota voidaan hyödyntää globaalisti. Yhdistys tukee vähemmistökielten asemaa myös Suomen ulkopuolella. Käynnissä olevia kumppanuuksia ovat yhteistyö beniniläisten wikimedistien kanssa sekä yhteistyö kulttuurikeskus Villa Karon kanssa.

Strategisena tavoitteena on toteuttaa kansainvälisiä projekteja yhdessä globaalin yhteisön kanssa. Niiden kautta opitaan, mitä muualla maailmassa tapahtuu ja miten muualla maailma nähdään. Keinoja tähän ovat esimerkiksi osallistuminen Google Summer of Coden ja Outreachyn kaltaisiin ohjelmiin sekä mentorointi kansainvälisissä hankkeissa, kuten Wiki Mentor Africassa.

Toiminnan vaikuttavuutta lisätään keskittymällä kahteen asiaan:

Työkalut: ylläpidetään ja kehitetään työkaluja, joita koko globaali liike käyttää. Wikimedia Suomi edistää ohjelmistokehitykseen keskittyvän temaattisen ryhmän tai hubin perustamista, jotta ohjelmistokehitykselle ja työkalujen tuelle saadaan pitkäjänteinen rakenne.
Osaamisen jakaminen: jaetaan tietoa ja osaamista uusille osallistujille.

Suomalais-ugrilainen kieliyhteistyö

Wikimedia Suomi pyrkii ylläpitämään suomalais-ugrilaisten kielten Wikipedia-yhteistyötä. Tärkeimmät yhteistyöalueet ovat:

saamen ja karjalan kielten yliopisto-opetus Suomessa
kieliä koskeva yhteistyö Wikimedia Unkarin kanssa
yhteistyö Tarton ja Tromssan yliopistojen kanssa.

Konkreettisia keinoja voisivat olla:

saamenkielisten Wikipedioiden käytön lisääminen yliopisto-opetuksessa
osallistuminen Joensuun karjalan kielen seminaaripäivien Wikipedia-työpajaan
suomalais-ugrilaisen wikiseminaarin järjestäminen.

Avoimen päätöksenteon opintopiiri

Lisäksi Wikimedia Suomi pyrkii kansainvälistämään avoimen päätöksenteon opintopiirin englanninkieliseksi. Tavoitteena on jakaa siihen liittyviä kokemuksia ja toimintatapoja sekä lisätä yhteisössä avoimen päätöksenteon työkalujen käyttöä. Kiinnostavia työjaluja ja toimintatapoja ovat esimerkiksi Polis ja Wikikysely, avoin valmistelu ja päätösten dokumentointi sekä avoin budjetointi.

Ohjauskapasiteetti kasvun rajana

Lähtöoletus on, että pysyvä henkilöstö ei strategiakaudella merkittävästi kasva. Lisätyövoima tulee silloin määräaikaisista väylistä: harjoitteluista, opinnäytetöistä, kurssitöistä, palkkatuesta, työkokeiluista, siviilipalveluksesta sekä GSoC- ja Outreachy-ohjelmista. Yhdistyksen näkökulmasta nämä väylät ovat rakenteellisesti sama asia: ulkopuolinen tekee määräajan rajattua työtä sovitussa ohjauksessa. Siksi myös toiminnan vaatimat taustarakenteet, kuten perehdytys, dokumentaatio, tehtäväpankki ja ohjauksen järjestäminen, ovat pääosin yhteisiä. Kasvua rajoittavat pysyvän henkilöstön aika ja osaaminen ja ennen kaikkea ohjauskapasiteetti.

Ohjattavien väylistä seuraa kaksi periaatetta:

Ilman ohjausta tulija on lisäkuorma, ei lisäresurssi. Paikkaa ei avata, ellei ohjausvastuu ole sovittu ja nimetty. Ohjaaja voi olla yhdistyksen työntekijä, mutta myös kurssin opettaja, vapaaehtoismentori tai kansainvälisen ohjelman mentori.

Jokainen määräaikainen paikka jättää Wikimedia Suomeen pysyvää kyvykkyyttä. Se voi olla osaamista, dokumentaatiota, kumppanuus tai uusi mentori.

Wikimedia Suomi työnantajana

Paikat ovat myös palvelu yhteisölle. Harjoittelu-, opinnäytetyö-, työkokeilu- ja siviilipalveluspaikat eivät ole pelkkä työvoiman lähde. Ne ovat konkreettista hyötyä, jota Wikimedia Suomi voi tarjota Wikimedia-yhteisölle, sillä moni wikimedisti tarvitsee tällaista paikkaa jossain elämänsä vaiheessa. Paikan arvo ei siis synny vain siitä, miten se hyödyttää Wikimedia Suomea, vaan myös siitä, mitä tulija saa.

Tästä seuraa kaksi vaatimusta:

Paikkojen jakaminen on läpinäkyvää. Hakuperusteet ja valintatapa ovat julkisia.
Kaksoisroolit tunnistetaan. Kun aktiivinen wikimedisti tekee palkattua tai muuten sovittua työtä yhdistykselle, Wikipedian palkatun muokkaamisen ja eturistiriitojen ilmoittamisen käytännöt koskevat häntä. Roolien erottaminen suojaa sekä tekijää että yhteisösuhdetta.

Jokaisella väylällä on omat reunaehtonsa. Yhdistyksen puolelta väylät ovat samanlaisia, tulijan puolelta erilaisia.

Opiskelijavetoisissa väylissä, eli harjoitteluissa, opinnäytetöissä ja kurssitöissä, kontekstin määrittää se, mitä tulija opiskelee, ja onnistumista mitataan oppimistavoitteilla.
Palkkatuen ja työkokeilun vaikuttavuutta mitataan sillä, johtavatko ne jollain aikavälillä poistumiseen työttömyydestä. Se voi tarkoittaa työllistymistä, mutta myös opintojen tai varusmies- tai siviilipalveluksen alkamista tai eläkeikää lähestyvillä eläkkeelle siirtymistä. Työkokeilu on palvelu eikä työsuhde, joten sen tavoitteet ovat usein työ- ja toimintakyvyn selvittämisessä.
Siviilipalveluksessa puitteet ja tehtävät määrittyvät palveluksen ehdoista.
GSoC:ssa ja Outreachyssa onnistuminen on ohjelman tavoitteiden mukainen tuotos, tyypillisesti yhdistetty koodi.

Väylien omat mittarit ja yhdistyksen tavoitteet voivat vetää eri suuntiin. Strategiassa lasketaan onnistumisiksi sekä se, mitä paikka antoi tulijalle, että se, mitä se jätti yhdistykseen.

Tekoälyn hyödyntäminen

Uskomme, että koneoppiminen ja tekoälyn käyttö ovat taitoja, jotka opitaan käyttämällä. Pidämme tärkeänä, että pelkän pilvipalvelujen käytön lisäksi opimme, miten niiden taustalla olevat teknologiat toimivat, ja osaamme hyödyntää myös paikallisesti ajettavia avoimen lähdekoodin ohjelmistoja koko niiden ohjelmistoketjun osalta. Tavoitteena on asioiden automatisointi, työkalujen kehitys ja ylläpito, automaattiset tarkistukset sekä sellaisten työkalujen luominen jotka mahdollistaa tekstin tarkistamisen eri tavoilla pyydettäessä.

Suurin kysymys tekoälyssä ei meille ole se, että se korvaa niin sanottuja tylsiä työvaiheita. Se on pääasiassa hyvä asia, koska silloin jää enemmän aikaa asioille, joita ei voi automatisoida tai joita ihmiset tekevät mielellään. Samoin hyvä asia on se, että työkalut mahdollistavat lähteiden etsimisen yli kielimuurien.

Tekoälyn riskit

Näemme kolme riskiä. Ensimmäinen on, etteivät työkalut ole taloudellisesti tasa-arvoisia: uusimmat työkalut ja laitteet ovat kalliita, eikä kaikilla ole niihin pääsyä. Toinen on tekoälykehityksen merkittävä ekologinen kustannus. Vuonna 2029 se voi olla jo samaa luokkaa kuin lentämisen, vaikka se on yhä selvästi pienempi kuin liikenteen, rakentamisen tai maatalouden. Kolmas on, että vaikka tekoäly voi nopeuttaa uuden oppimista, ajattelun automatisointi voi myös rapauttaa jo opittuja taitoja. Tämä on selkeä riski, jota on seurattava.

Taitojen rapautumisen ja digitaalisen lukutaidon kasvavien vaatimusten lisäksi tekoäly vaikuttaa Wikipediaan myös sisällön kautta. Synteettisen sisällön lisääntyminen lähteissä kasvattaa laadunvalvonnan tarvetta, ja virheet kopioituvat lähteestä toiseen. Kielimallit ovat jo niin hyviä, ettei kielialueen pienuus enää suojaa Wikipedioita tarkoitukselliselta sisällön manipuloinnilta. Pienissä kielissä on lisäksi riski, että konekäännökset saastuttavat lähdeaineistot, kuten Wikipediat. Niitä käytetään oikoluku- ja käännöstyökalujen kehittämisessä, ja ihmiset käyttävät niitä kielenkäytön malleina. Siksi pyrimme siihen, että tekstit ovat ihmisten kirjoittamia ja tarkistamia. Ylipäätänsä emme itse pyri luomaan uutta tekstisisältöä wikeihin kielimalleilla vaan näemme näiden suurimman hyödyn olevan tiedon etsimisessä, oikoluvussa ja tarkistamisessa. Muiden tuottaman tekstin osalta yhteisöä pitäisi tukea siinä miten ne löytävät ja pystyvät käsittelemään ohjelmallisesti luotua tekstiä, jotta esim suomenkielinen wikipedia ei huku koneellisesti luotuun tekstiin.

Rahankeräys

Yhdistyksellä on koko strategiakauden ajan Wikimedia Foundationin avustuksen lisäksi vähintään yksi muu merkittävä rahoituslähde. Pyrimme siihen, että Wikimedia Foundation alkaisi kerätä lahjoituksia myös Suomesta. Strategiakauden aikana otamme nykyisen kannatusjäsenyyden rinnalle käyttöön lahjoituslomakkeen, jolla yhdistykselle voi lahjoittaa rahaa. Kokeilemme myös Mesenaatti-joukkorahoitusta tai mallia, jossa rahaa kerätään samaan aikaan useaan nimettyyn kohteeseen ja lahjoittaja valitsee kohteen.

Yhdistyksellä on periaatteessa kapasiteettia hakea ulkoisia avustuksia. Lisäksi työvoiman saaminen palkkatuen, työharjoittelujen ja esimerkiksi Outreachyn kautta on osoittautunut mahdolliseksi, ja se voi olla tehokkaampaakin kuin lyhytkestoisten avustusten hakeminen. Viime vuosina pullonkaula ei todennäköisesti ole ollut työvoima eikä rahoituksen hakeminen vaan se, miten hyvin projekti pystytään käytännössä toteuttamaan.

Uusien projektien toteutuksessa, varsinkin palkkaamalla uusia ihmisiä, on samankaltaiset haasteet kuin lyhytaikaisen työvoiman käytössä muutenkin: vaikka rahoitusta ihmisten palkkaamiseen olisi, projektia ei pystytä toteuttamaan, jos meillä ei ole kapasiteettia mentorointiin, projektisuunnitteluun ja ohjaukseen. Siksi on todennäköisesti hyödyllisempää hakea rahoitusta vähäriskisiin projekteihin, joilla voidaan kasvattaa ohjauskapasiteettia.

GLAM-yhteistyö

Wikimedia Suomi edistää suomalaisen kulttuuriperinnön avointa linkitystä, rikastusta ja käyttöä. Se tekee Finnan, KANTOn, arkistojen ja museoiden kokoelmista löydettäviä, linkitettyjä ja käytettyjä Wikimedia-alustoilla. Muistiorganisaatioille tämä tarkoittaa näkyvyyttä, attribuutiota ja mitattavaa käyttöä ilman omaa kustannusta. Strategiakaudella tavoitteena on, että kumppanien avoimet lisenssit säilyvät ja laajenevat, kokoelmatiedot linkitetään Wikidataan rakenteisena datana, kumppanit oppivat tuomaan ja ylläpitämään ja hakemaan tilastoja aineistoistaan itse, ja paikallinen kulttuuriperintö tuo yhteisöön uusia tekijöitä pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Työ tehdään muutaman strategisen kumppanin kanssa monivuotisesti ja pienempien kanssa kevyemmillä työpajoilla joissa kerrotaan mahdollisuuksista. Onnistumista mitataan avointen ja linkitettyjen aineistojen osuudella, niiden käytöllä Wikimediassa ja jatkavilla tekijöillä.

Linkitetyn datan strategia

Wikimedia Suomen rooli linkitetyssä datassa on muuntaa suomalainen avoin data ohjelmallisesti linkitetyksi dataksi, täsmäyttää se Wikidataan ja Wikimedia Commonsiin ja viedä linkitykset takaisin lähteisiin. Työ etenee kolmessa kerroksessa. Lähteitä ovat kansallinen tietoinfrastruktuuri, Finna, Finto, julkishallinnon tilastot, Tieteen termipankki, Wikisanakirja, Sampo-palvelut ja GiellaLT. Niistä tuotetaan johdettu välikerros: uudelleenajettavat SPARQL-rajapinnat, joita käytetään täsmäytykseen, virheiden etsintään ja federoituihin kyselyihin. Välikerrosta ei rikasteta käsin, ja se voidaan milloin tahansa tuottaa uudelleen lähteistä. Kohteita ovat Wikidata ja Commonsin rakenteinen data, joihin kaikki pysyvä rikastus tehdään, sekä alkuperäis lähteet, joihin linkitykset rikastuksista palautetaan. Yhdistys ei ylläpidä kansallista infrastruktuuria eikä omaa tietograafia. Se toteuttaa muunnos- ja täsmäytysputket, ja ne ovat se jota pitää ylläpitää toiminnan ajan.

Kolme kärkeä

Suomen tai Saamenkielen lekseemikerros CC0:na.
Wikidatan CC0 estää tuonnin Wikisanakirjasta eikä Wikisanakirjaa voi uudelleenlisensoida, Suomen lekseemikerros rakennetaan Kotuksen, Finton tai Tieteen termipankin sanalistoista lemmat, sanaluokat ja muodot generoidaan CC BY -lähteestä, ja määritelmiin Wikisanakirjassa linkitetään pysyvillä merkitystunnisteilla. Demon pohjalta Suomi ehdottaa liikkeelle merkitystunnisteita ja rakenteisten kenttien tietolahjoitusmallia. Onnistuessaan malli avaa lekseemikerroksen kaikille kielille.

Mitattava hyöty muistiorganisaatioille.
Imagehash-indeksi on Commonsin ainoa työkalu, joka tunnistaa muutkin kuin tarkat kaksoiskappaleet, ja Commons–Finna-tunnistelinkitys sekä tekijätiedot linkitettynä ja hasheillä vahvistettuna datana ovat jo olemassa. Työ kohdistuu siksi metatietoon: luokista derivoidut arvot (vuosi, paikka, karkea aihe) tuotetaan välivarastoon luottamusasteineen jota voi kysellä SPARQL:llä ja Commonsissa ja Ajapaikissa joukkoistamalla syntyvä tieto, kuten kuvien paikannus, onko kuvissa ihmisiäja kohteet, tarkennettu ajoitus, korjaukset saadaan ulos linkitetynä datana.

Dataviennit
Yhteentoimivuusalustan sanastot, MML

n paikannimet viidellä kielellä, KANTO-organisaatio tunnisteet; sitten sopimusta vaativat lähteet ja Tilastokeskuksen käsitesillat. Tilastot ja vastaavat rajapinnat proxytetään lennossa SPARQLBridgellä, jolloin lähde omistaa datan ja Wikidatan väitteitä voidaan tarkistaa federoidusti ilman omaa tietovarastoa. Puuttuvat tunnisteominaisuudet ehdotetaan, linkitykset takaisin Fintoon, Finnaan ja MML:lle jne.

Eurooppalainen tiedon infrastruktuuri

Euroopan komissio nimesi Wikipedian VLOP-palveluksi huhtikuussa 2023. EU:n Very Large Online Platform (VLOP) -luokkaan päätyminen on Wikimedia Suomen kannalta strateginen edunvalvonta- ja toimintaympäristökysymys, ei niinkään päivittäisen toiminnan tai talouden kysymys.

VLOP-asema koskee juridisesti ennen kaikkea Wikimedia Foundationia, joka ylläpitää Wikipediaa, mutta vaikutukset ulottuvat koko Wikimedia-liikkeeseen. VLOP-status on yhtä aikaa mahdollisuus ja riski. Wikipedia tunnustetaan infrastruktuuriksi, mutta sitä voidaan mahdollisesti myös säädellä kuin kaupallista alustaa.

Wikimedia Suomen strategiassa VLOP-status vahvistaa sitä näkökulmaa, että Wikipedia ei ole enää vain verkkosivusto tai harrastajayhteisö, vaan eurooppalainen tiedon infrastruktuuri.

Wikimedia Suomen intressi on varmistaa, että Wikipediaa ei säädellä samalla logiikalla kuin mainosrahoitteisia sosiaalisen median palveluja. Suomen kannalta keskeisiä teemoja ovat tällöin: vapaaehtoisten suojelu, yksityisyys, avoin tieto, yhteisön hallinto ja läpinäkyvyys. On turvattava se, että voittoa tavoittelemattomat tietopalvelut tunnistetaan sääntelyssä omana erityistapauksenaan.