Kahvihuone/Toimintaideoita

Wikimedia Suomesta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Toimintaideoita ja -suunnitelmia. Lisää omasi tai auta kehittämään aiempia.

Wikipedia: 250 000 artikkelia

Suomenkielinen Wikipedia saavuttaa ensi vuoden puolessa välissä 250 000 artikkelia. Wikipedian saavuttaessa 100 000 artikkelia, järjestettiin juhlaseminaari. Nyt neljännesmiljoonan artikkelin kohdalla voisi olla oiva syy järjestää toinen samanlainen – vai erilainen? Pidettäisiinkö luentoja vai paneelia? Mitä aiheita olisi käsitellä ja keiden toimesta? Onko Suomessa tutkittu Wikipediaa, ja jos ei ole, pitäisikö nyt alkaa syöttää ideoita uusiksi tutkimusaiheiksi? Samulili 13. elokuuta 2009 kello 11.45 (EEST)

Kuvien hankinta

Jo aikaisemmin [1], miten voisimme saada kuvalahjoituksia laajemmalta yleisöltä. Nyt ongelma on se, että kuvat ovat kovin yksipuolisesti aikakaudelta 2005-2008 eikä kuvia aikaisemmista maisemista, tapahtumista ja kuuluisuuksista ole. Ihmisten valokuva-albumeissa on kuitenkin juuri sellaisia kuvia, joita Wikipedia ja Wikimedia Commons kaipaisivat.

Mielestäni hyvä keino saada kuvia olisi pystyttää kuvien luovutuspiste esim. paikalliseen kirjastoon. Tarvitaan vain muutama henkilö paikalle muutamina iltoina, pari skanneria ja tietokonetta (sponsorilta) sekä muutama tietolappu paikan päälle. Kirjastot yleensä suhtautuvat tällaiseen myönteisesti ja antaisivat varmasti tilansa käyttöön. Paikallislehdet kirjoittaisivat aiheesta myös aivan varmasti ja muutenkin kirjastoissa saa hyvää näkyvyyttä. Moni saattaa tuoda kuviaan, koska saisivat kuvansa skannatuksi ilmaiseksi. Samulili 13. elokuuta 2009 kello 11.45 (EEST)

Hyvä aloite. Sen toteutuksessa tulee kiinnittää huomiota riittävien tietojen saamiseksi valokuvasta ja siitä mitä se esittää. Kuvia luovuttavien pitäisi voida selvittää näitä tietoja kaikessa rauhassa kotona, joko ennen tai jälkeen kuvien skannaamisen.
Tekijänoikeudet on selvitettävä, jotta kuvan voi ladata Commonsiin, eikä kuvan haltijalla välttättä ole oikeutta sallia vapaa käyttö. Suuri osa kuvista toki on vanhemman, isovanhemman tai muun perheenjäsenen ottamia eikä muita asianomistajia välttämättä ole, mutta jos tästä ei ole selvyyttä, kuva luultavasti poistetaan Commonsista ennemmin tai myöhemmin.
Kuvan mahdollisimman tarkka sijoitus aikaan ja paikkaan parantaa sen käytettävyyttä radikaalisti, kuten tieto kuvassa esiintyvistä henkilöistä ja esineistä. Nämä ovat usein periaatteessa jotenkuten tiedossa, mutta eivät välttämättä heti kerrottavissa.
--LPfi 14. tammikuuta 2011 kello 12.34 (EET)
Aineistoa lie helppo rajata 1) tekijänoikeuksista vapautuneeseen ja 2) tekijänoikeuksista vapautettavissaolevaan (kuvaaja elossa ja antaa kirjallisen lupansa tai OTRSin) matskuun. Epäselvissä tapauksissa on sanottava "kiitos ei". Pitke 15. tammikuuta 2011 kello 01.10 (EET)
Edellisessä tapauksessa tarvitaan tieto milloin kuva on otettu (1960 otetut tavalliset valokuvat lienevät nyt vapaita) tai julkaistu (jos 1961-1965). Jälkimmäisessä kuvaajan on oltava tiedossa tai rajattavissa ja mahdolliset perinnönjaot tiedossa.
Jos pyydetään ihmisiä luovuttamaan kuvia ja kirjastossa käännytetään kaikki, jolla ei ole serkunlapsilta tarvittavia nimmareita lisenssipaperissa, niin saadaan ennemmin huonoa julkisuutta kuin kuvia. Eli tilaisuudesta kerrottaessa on myös kerrottava nämä ikävät muodollisuudet ja ainakin tavallisimpiin tapauksiin pitää osata sanoa mitä tarvitaan.
Perhealbumissa harvoin on tarkkaa kirjanpitoa kuvaajista. Jos jokin kuva saattaa olla edesmenneen naapurin ottama, oikeuksien hankkiminen on luultavasti melko hankalaa. Eli jokaisen uudemman kuvan ottaja pitää voida rajata joukkoon, jolta voi saada valtakirjan. Valtakirjan hankkiminen Göteborgissa asuvalta serkulta on jo aikamoinen spektaakkeli, josta kuvan luovuttajien on oltava tietoisia ennen albumien kaivamista vintiltä ja raahaamista kirjastoon.
--LPfi 16. tammikuuta 2011 kello 10.25 (EET)
Helpoimmalla päästään kun kuvamateriaalilta edellytetään PD-ikää ja kuvien iän tietämistä ennakolta ennen kuin skannaamiseen ryhdytään. Ainakin meidän suvussa albumit on järjestelty vuosittain tai ajankohta merkitty kuvan alle tai sen taakse. Vanhempien kuvien tullessa kyseeseen henkilöiden, paikkojen ja vuosien tunteminen saattaa edellyttää sukututkijan tietoja (ja kokoelmia), joten yksi mahdollinen yhteistyökohderyhmä voisikin olla esimerkiksi Suomen Sukututkimusseuran jäsenistö. Sukukirjojen julkaisseilla saattaa hyvinkin olla tallella painokelpoisen resoluution digimuotoisia kuvia. Pitke 16. tammikuuta 2011 kello 12.14 (EET)

Museoista?

Mitäs jos järjestättäisiin yhden tai muutaman hengen "kuvauksia" museoiden yms. kanssa yhteistyössä - tarkoitan nyt niitä, joissa ei yleensä saa valokuvata. Olisi mahtavaa saada kaikenlaisista muinaismuistoista ja vanhoista teoksista hyviä kuvia. Yhdistyksen rekisteröidyttyä voisi jo uskaltaa tarjoutua jonnekin. Tarvitaan hyvä (digi-)kamera, ja mahdollisesti valaistuslaitteistoa (raksalamppu + heijastin tai kaksi). Pitke 9. helmikuuta 2010 kello 19.30 (EET)

Hyvin paljon kuvia on jo digitaalisina museoiden arkistoissa. Kuvausten rinnalla kannattaisi yrittää neuvotella näiden saamiseksi vapaaseen käyttöön. Ruotsin osastolla on hyviä kokemuksia tästä, joskin vain harva museo on alunperin ollut asiasta innostunut. Jos kuvaus on helpompi järjestää, kannattaa katsoa että jollakin osallistujista on riittävä kokemus tällaisesta kuvauksesta: huonolaatuiset kuvat söisivät museoiden halua osallistua jatkossa. --LPfi 14. tammikuuta 2011 kello 12.34 (EET)
Erityisen kannustavaa museon kannalta olisi tietenkin hyvälaatuiset kuvat neutraalilla taustalla, ja mahdollisuus käyttää otettuja kuvia helposti omissa julkaisuissa. Laillisestihan näin saa tehdä jos ne Commosiin luovutetaan, mutta on eri asia onko museo tietoinen Commonsista varteenoitettavana ilmaisena kuvituslähteenä esimerkiksi esitteisiin. Yksi asia valmiissa arkistokuvissa on se, että ellei suoja-aika ole kulunut loppuun, tekijänoikeudet ovat yhä ottajan hallussa. Paitsi tietenkin jos ne on luovutettu esimerkiksi museolle jollain sopimuksella. Sellaisen löytäminen taas on oma vaivansa. Arkistokuvat lienevät myös (ainakin tarpeeksi vanhat) valtaosin mustavalkoisia. Eräs mahdollisuus valmiiden arkistokuvien kanssa olisi yrittää hieroa sopimusta, että WMSuomen porukka digitoisi ne, kuvat saataisiin Commonsiin, ja kuvat luovutettaisiin myös museolle sopivassa tiedosto- ja tallennusmuodossa. Se tosin olisi jo ihan erilainen souvi. Pitke 15. tammikuuta 2011 kello 01.04 (EET)

Wikipedia Academy

Ruotsissa on järjestetty viime vuonna Wikipedia Academy ja sellainen järjestetään myös tänä vuonna. Tilaisuudessa esiteltiin Wikipediaa, sen toimintaa ja käyttämistä korkeakoulujen henkilökunnalle (tutkijoille, kirjastonhoitajille ym.). Samulili 13. elokuuta 2009 kello 11.45 (EEST)

Opiskelijarekrytointi

Mainostetaan Wikimediaa/Wikipediaa opiskelijoille. Samulili 13. elokuuta 2009 kello 11.45 (EEST)

Amislaisilla on oppikirjoina sellaista matskua, josta voitaisiin lähteistää suuri osa ammattiartikkeleista ja kyseisiin ammatteihin liittyvistä muista asioista. Korkeakoululaisilla on todennäköisesti hyvä tai parempi äidinkielen taito, ja ehkä kiinnostusta akateemisiin aiheisiin. Pitke 11. joulukuuta 2010 kello 21.41 (EET)

Yleisökonekartoitus

Otetaan talteen esim. kirjastojen ja muiden yleisötietokoneiden IP-osoitteita (ja merkitään ne yhteiskäytössä oleviksi). Tällöin esimerkiksi estotapauksessa ylläpitäjät voisivat estää vain kirjautumattomat ja tunnusten luonnin, ja olemassaolevat käyttäjät voisivat käyttää kirjaston koneita laajojen lähdeaineistojen äärellä. Esim. Leppävaaran kirjasto Espoossa on ollut estettynä usein, kun olisin muokannut sieltä käsin. Pitke 4. syyskuuta 2009 kello 01.03 (EEST)

Vakoillaan muiden jaostojen toimintaa

Siinäpä se :) Pitke 1. lokakuuta 2009 kello 16.52 (EEST)

Paikallishistoriayhdistykset

Rekrytoidaan paikallishistoriayhdistykset ja/tai muutkin paikallisyhdistykset muokkaamaan kotiseutuunsa liittyviä artikkeleita esimerkiksi paikkakuntalaisista merkkihenkilöistä ja maantieteellisistä kohteista. Pitke 11. joulukuuta 2010 kello 21.41 (EET)

Kas, ajatus olikin näköjään täältä tarttunut päähäni, kun hetki sitten esitin sen alempana uudestaan. Eli meillä on kotiseutuyhdistyksiä, joiden keskusjärjestönä on Suomen kotiseutuliitto. - Tai jos ajattelee erityisesti historiaa, niin lisäksi myös etenkin yliopistopaikkakunnilla on kaupunkikohtaisia tai alueellisia historialllisia yhdistyksiä. - Ja lisäksi joskus nämä osittain lankeavat yhteen, kun samat yhdistykset ovat toimineet vähän molemmilla kentillä. - Ja samahan koskee myös biologiaa ja luontoharrastusta, joita varten niin ikään on alueellisia ja paikallisia yhdistyksiä.--Urjanhai (keskustelu) 24. toukokuuta 2013 kello 14.11 (EEST)

Saamenkielinen Wikipedia

Ruotsalainen ja Norjalainen osasto ovat aloittamassa projekteja saamenkielisen (pohjoissaame) Wikipedian saamiseksi kunnolla alulle. Norjalainen projekti on jo saanut huomattavaa rahoitusta. Suomen kannattaisi varmaankin lähteä mukaan, jos hiukankin riittää pohjoisessa vaikuttavia tai saamen kieltä osaavia (yhdistyksessä tai suomalaisissa käyttäjissä).

--LPfi 14. tammikuuta 2011 kello 12.18 (EET)

WMSuomi voisi ainakin vähintään tiedottaa mahdollisesti asiasta kiinnostuneita saamelais- ja kulttuurijärjestöjä asiasta, vaikka ei lähdettäisikään tähän itse mukaan. Puskaradio laulamaan :) Pitke 15. tammikuuta 2011 kello 01.07 (EET)
Kannattaa myös huomioida että ainakin Norjassa on ihan erilaiset toimintamahdollisuudet, kun siellä saamen kielien tukemiseen oikeasti panostetaan. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon Giellatekno, joka on todella vakuuttava projekti. Olisihan tokia hienoa, jos täällä Suomessa saataisin kannettua oma kortemme kekoon. – Nikerabbit 15. tammikuuta 2011 kello 13.07 (EET)

Kotiseututyö ja biologiset museot

Suomen kotiseutuliitolla on ollut muun muassa kulttuuriympäristöaiheinen kampanja "Jokaisen oma ympäristö", josta he aikoinaan (olisiko ollut 2009 tai niillä main) laativat esittelyn wikipediaan ([2]). Kun itse olen sekä kotiseutu- että kulttuuriympäristöaihepiirin harrastaja niin tällaiset aihepiirit kiinnostavat. Aktiivisempia wikipedian suuntaan Suomessa näyttävät kuitenkin tällä hetkellä olevan etenkin taidemuseot ja nyttemmin jossain määrin myös arkistot. Vaikka monikin wikipedian muokkaajista varmasti on taiteen ystävä, niin riittävää aiheen tuntemusta niistä kirjoittamiseen on silti ehkä vain harvalla (esim. itse, vaikka olenkin taiteen ystävä, en juuri arvaa siitä kirjoittaa), vaikka taiteeseen perehtyneitä aktiivisia ja kokeneita muokkaajia meillä sentään toki onkin muutamia. Arkistot ovat samoin aihepiirinä harvinainen, ja niitäkin tuntevia käyttäjiä on vähän (itse ehkä tunnen joitakin niihin liittyviä hyvin suppeita erityisaloja, joiden muokkaamiseen olenkin kiinnostunut antamaan panostani).

Kuitenkin juuri kotiseutuaihepiiri on sellainen, jolla suomenkielisessä wikipediassa taitaa olla myös oma muokkaajakuntansa, koska jonkinkokoinen joukko muokkaajia on erikoistunut muun ohessa kukin omaan kolkkaansa Suomesta ja tämän tuloksena meillä on Suomen eri kolkista wikipedian muokkaajia, jotka sekä tuntevat ko. Suomen kolkan hyvin että ovat kokeneita wikipedian muokkaajia, minkä lisäksi paikallisia aiheita muokanneet osaavat hyvin auttaa aloittelevia muokkaajia myös esimerkiksi viereisissä osissa Suomea ja joskus kauempanakin.

Niinpä tuleekin hakematta mieleen, että osana kotiseututyötä voisi olla myös isänmaamme äidinkasvojen ikuistaminen wikipediaan sekä artikkelien että kuvien muodossa. Osittainhan tätä palvelee jo nyt käynnissä oleva julkisten taideteosten kuvaushanke, joka samalla tallentaa myös kunkin paikkakunnan kulttuuriperintöä.

Mutta yhtä lailla eri paikkakunnilla on myös muuta luonnon- ja kulttuuriperintöä (ks. esim. [3], [4]), jota voisi pyrkiä myös tallentamaan samaan tapaan. - Ja juuri näinhän tämä meidän kotiseudullisesti suuntautunut muokkaajajoukkomme on vuosien mittaan tehnytkin, kuka missäkin maakunnassa, seutukunnassa tai pitäjässä lähiympäristöineen. - Itse asiassa niin, että kun Suomessa liikkuu, niin matkan varrella voi silloin bongata eri muokkaajien Wikipediaan ikuistamia kohteita, ja jos on kamera mukana, niin voi myös ottaa niistä kuvia - ja tätähän on tehtykin nyt jo parin vuoden ajan omana wikiprojektinaan: [5].

Ja samoin tietysti on puhtaasti luonnonkohteita ja luonnonilmiöitä. Silloin nousee myös mieleen esimerkisi, se olisiko luonnontieteellisillä tai erityisesti biologisilla museoilla kiinnostusta järjestää samanlaisia tapahtumia joita nyt ovat järjestäneet taidemuseot. Ja samoin kuin kotiseutuaihepiirinkin kohdalla, meillä on aktiivisissa muokkajissa myös paljon sekä biologiaan että myös muihin luonnonmtieteisiin perehtyneitä, jotka näistä aihepiireistä ovat myös tuottaneet ja tuottavat suuret määrät laadukasta sisältöä ja pystyisivät niin ikään kenties hyvinkin jossain määrin antamaan ohjausta ja tukea tapahtumiin osallistuville. (Tai en nyt oikeastaan edes tiedä, onko meillä nyt enää niin hirveästi edes aukkoja täytteviksi, koska monet ovat niitä hyvin systemaattisesti täyttäneet. Mutta kaipa niitä sentään on. Esimerkiksi erilaisista perinnebiotoopeista ja uhanalaisista luontotyypeistä voisi kirjoittaa vielä paljonkin ja monista puuttuu vielä myös kuvia.)

Ja tietysti nämä kumpikin aihepiiri sivuavat myös ympäristökasvatusta, jota kai tapahtuu jossain määrin sekä luonnonympäristön että kulttuuriympäristön suhteen.

Mutta kun tiedän, ettei kannettu vesi kaivossa pysy, niin nämä nyt vain aivan heittoina, ottavatko sitten tulta vai ei, jää nähtäväksi.--Urjanhai (keskustelu) 24. toukokuuta 2013 kello 13.40 (EEST)

Näköjään Pitke olikin jo esittänyt saman vähän ylempänä, mutta tässä siis lisäperusteluja ja taustoitusta.--Urjanhai (keskustelu) 24. toukokuuta 2013 kello 14.12 (EEST)