Zache/tmp
Wikimedia Suomen toiminta wikikyselyn valossa (osa 1) Kävimme 11.9. läpi wikikyselyn vastauksia yhdistyksen toiminnan osalta, ja ne toivat esiin runsaasti ajatuksia. Seuraava työpaja, jossa käydään läpi Wikipediaan / Wikimedia-liikkeeseen yleisesti liittyviä kysymyksiä, on tiistaina 16.9.2025 klo 18 Maria01:ssä ja etänä. Tervetuloa mukaan!
- Lisäksi alkuun, myös se, että kaipaamme yhä lisää vastauksia. ##
- Voit osallistua kyselyyn tästä linkistä. ##
Miten on vastattu?
Tähän astisten 33 henkilön antamien vastausten perusteella yhdistyksen rooli avoimen tiedon edistäjänä ja yhteisön toiminnan mahdollistajana nähdään tärkeänä, ja toimintaan ollaan pääosin tyytyväisiä. Kehittämisen kohteiksi nousivat erityisesti viestintä, sillä puolet vastaajista koki sen riittämättömäksi. Wikimedia Suomea pidettiin myös yhä liian Helsinki-keskeisenä. Perinteinen yhdistystoiminta (hallitus, byrokratia) ei vastauksien perusteella houkuttele, mutta matalan kynnyksen osallistumismuodot – kuten kerhot, retket ja etätapaamiset – kiinnostavat selvästi enemmän. Yhdistykseltä toivottiin myös vahvempaa panostusta koulutukseen, harjoitteluun ja uusien muokkaajien tukemiseen. Prioriteettina pidettiin ohjesivujen ja opastuksen kehittämistä ennemmin kuin työkalujen teknistä jatkokehitystä – poikkeuksena kuvien siirron helpottaminen Finnasta Commonsiin, jota kannattivat lähes kaikki kysymykseen vastanneet. Samankaltaista laajaa kannatusta saivat lisäksi Wiki Loves Monuments- ja Punaisten linkkien naisten -kilpailujen jatkaminen. Yleisötyö koettiin siis lähtökohtaisesti tärkeimmäksi toimintamuodoksi. Tarkempia kommentteja ehdotuksista Helpoimmin toteutettavia ideoita wikikyselyn kysymyksissä on Lähdekirjastosta tiedottaminen. Lähdekirjasto on wikiprojekti, jossa wikipedistit saavat pääsyn tieteellisiin lehtiarkistoihin kuten Jstoriin tai Nature-lehteen. Wikipedistien pääsyyn sähköisiin aineistoihin on myös perinteisesti Wikimedia Suomen budjetissa varattu rahaa, mutta tätä on aika vähän käytetty.
Toinen asia, joka on helppo ottaa mukaan toimintaan, on Yleisestä käyttösäännöstöstä kertominen, koska siihen Wikimedia Suomen on perehdyttävä oman toimintansa takia joka tapauksessa ja laadittava siihen liittyvää dokumentaatiota. Samalla on luontevaa jakaa tietoa siitä muille suomalaisille wikiprojekteille myös. Viestinnän osalta tarvittaisiin kuitenkin tietoa siitä, millaista viestintää kaivattaisiin lisää ja ennen kaikkea missä kanavissa tulisi viestiä?
Yksi iso kysymys sosiaalisen median viestinnästä on se, että tällä hetkellä ollaan oltu pitkälti ainoastaan Facebookissa, mutta nykyään näkyvyyden saaminen viestinnälle siellä vaatii maksamista näkyvyydestä, johon ei olla lähdetty. Onko siellä siis tarvetta olla, ja jos ei, niin mitkä ovat vaihtoehdot sille?
Se, minkä olemme tunnistaneet jo aikaisemmin on, että blogikirjoittamista on tehty liian vähän, vaikka kerrottavaa olisi ollut. Viestintää on myös tarkoituksella keskitetty wikimedian muokkaajien luokse wikien ja Phabricatorin sisälle sen sijaan, että olisi viestitty esimerkiksi sosiaalisen median kautta. Tämä on toiminut ihan kohtuullisesti esimerkiksi pysyvän dokumentaation luomisessa ja wikipedistien tavoittamisessa.
Korkeakouluyhteistyön ja työkokeilujen yms. osalta yksi matalan kynnyksen tapa aloittaa olisi laatia yhdistyksen verkkosivuille dokumentaatio niitä varten, jotka etsivät Wikimedia Suomesta työkokeilu-, työharjoittelu- tai opinnäytetyöpaikkaa. Toinen konkreettinen asia on osallistua tarjoamalla projekteja Google Summer of Codeen ja Outreachyyn, jotka ovat stipendejä avoimen lähdekoodin ohjelmointiin. Siviilipalveluspaikkojen osalta yhdistyksen strategia on varmaankin löytää hakijalle Wikimedia in Residence -paikka suuremmasta organisaatiosta. Tällöin kyseinen organisaatio toimisi virallisena siviilipalveluspaikkana, ja Wikimedia Suomi tukisi näitä Wikipedia- ja Wikidata-projektien asiantuntijana. Ehdotuksiin kuului myös vapaaehtoisten järjestämien wikikerhojen, valokuvausretkien, työpajojen ja etätapaamisten organisointi. Tässä kysymyksenä on, että vaikka moni vastaajista kannattaa näitä toimintana yleisellä tasolla, niin kuinka moni olisi kiinnostunut osallistumaan niihin myös itse? Wikipedia-luentoja ja muokkaustyöpajoja yhdistys järjestää ainakin silloin, kun eri tahot ovat näistä meihin yhteydessä. Muokkaus- ja valokuvakilpailut sekä valokuvausretket jatkuvat myös. Ehkä toistaiseksi isoimpana suunnitelmia sitovana projektina on suunnitelma osallistua ensi vuonna Oulu2026-kulttuuripääkaupunkivuoteen siten, että järjestäisimme siellä suomalais-ugrilaisten sekä pohjoismaisten wikipedistien tapaamista ja osallistuisimme OuluLöyly-hackathoniin. Tämän laajuus selviää sen myötä, kun OuluLöyly-tapahtuman hakemat eri avustushaut saavat päätöksensä. Yleisötyön haasteet Yksi merkittävimmistä yleisötyön haasteista on resurssien riittävyys. Laajamittainen yleisötyö vaatii rinnalleen tukitoimintaa, mutta meillä ei ole ollut kapasiteettia toteuttaa molempia samanaikaisesti. Tämä on rajoittanut kykyämme hyödyntää yleisötyön tuloksia ja on ollut tärkein yleisötyötä rajaava tekijä – ei niinkään se, etteikö yleisötyötä voisi tehdä määrällisesti enemmän. Vaikka olemme melko teknisesti orientoitunut ryhmä, olemme samalla todennäköisesti eniten Wikipedia-työpajoja järjestänyt taho Suomessa. Yleisötyötä olemme siis tehneet runsaasti, mutta kokemuksemme perusteella yksi vaara on se, että yleisötyö "kannibalisoi" muuta toimintaa. Jos esimerkiksi siirretään yksi kolmesta osa-aikaisesta työntekijästä teknisistä tai helpdesk-tehtävistä yleisötyöhön, tämä vaatii sekä varsinaisen yleisötyöhön käytetyn ajan että sen edellyttämän lisääntyneen tukitoiminnan. Tekninen toteutuskyky on siis ollut useammin pullonkaulana yleisötyölle kuin päinvastoin, ja olemme tarvinneet lisää ihmisiä, jotka ymmärtävät MediaWikin, wikikoodin, Wikidatan ja tekijänoikeuksien kaltaisia asioita. Tästä syystä olemme priorisoineet teknisen osaamisen vahvistamista yleisötyön laajentamisen sijaan. Nämä lähestymistavat eivät kuitenkaan ole toisiaan poissulkevia. Esimerkiksi yleisötyön näkökulmasta tämän vuoden Outreachy-projekti oli selkeä menestys: noin 20 uutta muokkaajaa teki Wikipedia-tunnukset, opetteli Phabricatorin ja Wikimedia-gadgettien käytön sekä muokkasi Wikimedia Commonsia. Tuloksena korjattiin Cat-a-lot-työkalusta iso joukko bugeja ja lisättiin HotCat:iin tuki Wikimedia Commonsin data-nimiavaruudelle. Vapaaehtoisten tarpeet Toinen keskeinen huomio koskee vapaaehtoisten tarpeiden ymmärtämistä. Osallistujia kiinnostavat eniten sellaiset toimintamuodot, jotka ovat omaehtoisia eivätkä luo heille lisätyötä tai -vastuita. Yhdistys painottaa toiminnassaan usein rahoituksen saamisen takia avustushakemusten täyttämistä raportteineen ja näyttävien tapahtumien järjestämistä. Kokemukseni mukaan nämä eivät kuitenkaan ole vapaaehtoisten – olivatpa he wikipedistejä tai yhdistyksen aktiiveja – kannalta kovinkaan tärkeitä. Heille tärkeää on, että perusasiat toimivat. Käytännössä vapaaehtoiset arvostavat mahdollisuutta järjestää omaa toimintaansa sujuvasti ilman byrokratiaa ja saada apua ongelmatilanteissa. Kansainväliset vaatimukset Kolmas toimintaa ohjaava tekijä on kansainvälisten vaatimusten toteuttaminen. Koska toimimme pääosin Wikimedia Foundationin avustuksilla, toiminnan tulee tuottaa mitattavissa olevia ja kansainvälisesti vertailukelpoisia tuloksia. Käytännössä mitattavia asioita ovat esimerkiksi uudet muokkaajat, muokatut artikkelit sekä Wikimedia Commonsiin tallennetut ja eri wikeissä käytetyt kuvat. Yksinkertaisin tapa lisätä vaikuttavuutta on tehdä asioita, jotka ovat hyödynnettävissä tai kopioitavissa muihin wikeihin suomenkielisen alueen ulkopuolella. Toinen on, että teemme Wikimedia-liikkeen sisällä jotain, mitä hyödynnetään Wikimedia-liikkeen ulkopuolella. Esimerkiksi melko suuri osa Wikidatasta on tällaista sisältöä, jota hyödynnetään myös muualla. Kansainvälisen wikiyhteisön kannalta oleellisia ovat myös Affiliate Health Criteria -säännöt, joilla seurataan WMF:n kumppaniverkoston toimijoiden elinkelpoisuutta. Pyrimme systemaattisesti parantamaan kriteerien toteutumista sekä omassa toiminnassamme että suomenkielisessä wikiyhteisössä. Kaikkea ei tarvitse tehdä kerralla, mutta jos saamme vuosittain yhden listalla olevan asian parannettua, se on jo edistystä. Tulevaisuuden tavoitteet Nämä rajat eivät ole este toiminnalle, vaan ne määrittävät sen kehykset, joiden sisällä toimimme. Ymmärtämällä rajat voimme keskittyä sellaiseen toimintaan, joka: hyödyntää nykyisten aktiivien osaamista motivoi vapaaehtoisia osallistumaan tuottaa mitattavaa vaikuttavuutta kiinnostaa sekä paikallista yhteisöä että kansainvälistä Wikimedia-liikettä on toteutettavissa käytettävissä olevilla resursseilla